Internetin läpimurron jälkeen pessimistit varoittelivat, että sen tämä tiedon ”vapaus” on väliaikaista ja että se tullaan kahlitsemaan. He tarkoittivat, että valtiot tulevat näin tekemään. Rajoittamista onkin tapahtunutkin, mutta vain totalitäärisissä valtioissa.
Valitettavasti näyttää siltä, että rajoituksia on saatava myös länsimaihin, mikäli verkko halutaan säilyttää. Tämä ei kuitenkaan johdu valtioista vaan käyttäjistä itsestään. Jo arkipäiväiseksi muuttuneen talousrikollisuuden lisäksi verkosta on muodostunut erilaisen uskonnollisen ja aatteellisen huijauksen kehto.
Jos alkoholin myynti vapautettaisiin sekä verosta että myyntiin liittyvistä rajoituksista, tulisi osa ihmisistä juomaan itsensä hengiltä melko nopeasti ja aiheuttamaan suunnatonta murhetta omaisille ja kustannuksia yhteiskunnalle. Vapaalle verkkoviestinnälle on käymässä hieman samoin.
Kun kaikki kynnelle kykenevät voivat kenenkään kontrolloimatta julkaista verkossa mitä roskaa vain, on potilas sairastunut syöpään, joka tekee siitä ensin raajarikon ja sen jälkeen kokonaan toimintakyvyttömän.
Ennen internettiäkin herkkäuskoisia on toki höynäytetty milloin mihinkin älyttömyyksiin, mutta bittiavaruus on tarjonnut tähän huiputtamiseen ennennäkemättömän hyvän työkalun. Ja valitettavasti siihen on lähitulevaisuudessa pakko puuttua, tavalla tai toisella.
Optimistinen ajatus siitä, että keskivertokansalaisen medialukutaito kehittyisi siinä määrin, ettei rajoituksia tarvita, on epärealistinen. Suomea pidetään koulutuksellisesti yhtenä maailman valioista. Sitä ei valitettavasti huomaa, jos pakottautuu seuraamaan ”keskustelua” kaikkein pimeimmillä sivustoilla.
Kaikille verkossa julkaisuille tuotoksille on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa löydyttävä vastuullinen taho. Tämän tulee tarkoittaa esim. nimimerkin suojassa ilman luotettavaa tunnistautumista tapahtuvan julkaisun kieltämistä. Samoin kaikilla julkisilla osoitteellisilla sivustoilla tulee olla vakiintuneiden tiedotusvälineiden tapaan vastaava ”päätoimittaja”, joka vastaa julkaisujen lainmukaisuudesta.
Lainsäädännöllisesi asia on melko yksinkertainen. Lain valvonta onkin sitten toinen juttu. Ilmeisesti kansalaiset pannaan tässäkin asiassa kontrolloimaan toisiaan.
Ellei näin tehdä, tulee verkosta vainaja, josta pidetään haikeita muistopuheita. Valitettavasti.
