Aiemmin autovarkautta kutsuttiin autovarkaudeksi. Nykyäänhän se on ”ajoneuvon luvaton käyttöönotto”. Kun auton paikalle ajatellaan tietoverkko ja sen omistaja, niin tuntuu oudolta seurata oikeusoppineidenkin kinastelua siitä, rajoittaako ns. Lex Nokia ”yksilönvapautta”.
Ei tässä nyt mistään valtavasta orwellilaisesta käänteestä ole kysymys, vaan itse asiassa tästä: Työnantaja katsoo, että hänellä on oltava oikeus seurata, kuka, kenelle, minne, pajonko ja minkä muotoista sähköpostia työnantajan maksamalla työajalla ja työnantajan omistamilla laitteilla lähettää.
Minun oikeustajuni mukaan vaatimusta voidaan pitää kohtuullisena.
Suomessa on paljon näitä ”maan tapoja”. Yksi niistä on näkemys siitä, että työntekijällä on ikiaikainen nautintaoikeus hoitaa työajalla omia asioitaan ja sivubisneksiään työnantajan työkaluja, kulkuneuvoja jne. siihen tarvittaessa käyttäen.
Nämä kiihkeimmät ”verkkoyhteisön vapauden” nimissä lakia vastustavat ovat luku sinänsä. Sillä suunnalla vallitsee hyvin vapaamielinen suhtautuminen esim. tekijänoikeudella suojatun materiaalin laittomaan kopiointiin verkossa. Mutta jos näiltä samoilta ihmisiltä kysytään, olisiko OK jos kuka tahansa voisi tarpeen tullen lainata heidän polkupyöräänsä, autoansa tai asuntoansa siihen lupaa kysymättä, niin ilme voisi muuttua.
Jos niitä yrityssalaisuuksia nyt välttämättä on työajalla vuodettava ja omia asioita verkossa hoidettava, niin eikun parin satasen läppäri ja mokkula reppuun, niin niillähän homma hoituu mukavasti omilla vehkeillä lakisääteisen kahvitunnin aikanakin!