Ok, otsikko on provosoiva. Se kuvaa kuitenkin hyvin tuntemuksiani ensimmäisen valtuustovuoden jälkeen. Kunnan hallintorutiineja leimaa asioiden pienessä piirissä puolisalassa tapahtuva valmistelu, heikko tiedottaminen, puhumattomuus ja hieman alentuva suhtautuminen tarkempaa tietoa haluaviin. Esimerkkejä on useita. Merkittävin näistä on puun takaa valtuustolle vuosi sitten tuotu, hutiloiden valmisteltu ns. Holding -hanke. Heikon valmistelun takia asia on edelleen keskeneräinen meneillään olevan oikeusprosessin ja vireillä olevan verotuksen ennakkopäätöksen takia. Hanketta alusta saakka arvostelleet valtuustoryhmät (SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) yrittivät valtuuston viime kokouksessa 9.12 saada keskeneräiseen hankkeeseen liittyvät kymmenien miljoonien sisäiset kaupat pois edes vuoden 2014 talousarviosta sen luettavuutta hämmentämästä (kuluvan vuoden arviossahan nämä summat ovat keikkuneet). Turhaan. Mitään järkeviä perusteluja lukujen talousarviossa mukana pitämiselle ei tietenkään kukaan esittänyt. Kahden suurimman puolueen äänin luvut jäivät talousarvioon, joten nyt kuntalaisille voidaankin joulun ilosanomana kertoa, että meille saattaa syntyä ensi vuonna yli 52 miljoonaa euroa! Voittoa!
No, se ei kuitenkaan ole oikeaa rahaa, vaan kunnan oman konserniyhtiön pankista ottamaa velkaa, mikä maksetaan yhdestä taskusta toiseen.
Annankin tässä ilmaisen idean: Vielähän saatettaisiin ehtiä Pukkilan tapaan hankkia kunnalle myös ikilottorivi ensi vuodelle ja budjetoida senkin mahdolliset voitot näkyviin talousarvioon!
Ns. Fennovoima -hankkeen valmistelu oli oma lukunsa. Tätä vielä tavallistakin hyssyttelevämpää valmistelua perusteltiin liikesalaisuudella. Hankkeeseen alunperin ilmoittautunut kunnan omistama sähköyhtiö kun kuuluu Oy -lain piiriin. Kok/Kepu -enemmistöisen kunnanhallituksen Mäntsälä Sähkö Oy:n hallitukseen valitsemat ”omat” valtuutetutkaan eivät uskaltaneet hankkeesta puhua halaistua sanaa, vaikka joutuivat kuntalaisten valitsemina luottamushenkilöinä nuijimaan pöytään yhtiön toimitusjohtajan valmistelemat miljoonaluokan päätökset.
Vasta Fennovoimaan liittyneessä valtuustosalissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa 14.10. kuntalaisten omistajaeduista vastaavat MSOY:n hallituksen jäsenet uskalsivat avata suunsa – silloinkin vasta valtuuston puheenjohtajan lievän painostuksen seurauksena. Mitään uutta sanottavaa tämän yhden ainoan julkisen lausunnon asiasta antaneilla hallituksen jäsenillä ei ollut. Enemmistö heistä toisteli yhtiön toimitusjohtajalta useissa yhteyksissä aiemmin kuultuja lauseita.
Fennovoima -hanke jakaa mielipiteitä myös ympäristöpoliittisista syistä. Siksi tämänkaltaiset hankkeet pitäisi valmistella poikkeuksellisen läpinäkyvästi. Tässä epäonnistuttiin täydellisesti ja siitä ovat yhtä mieltä sekä itse hankkeen vastustajat että kannattajat.
Vihreä Liiton valtuustoryhmän ensimmäisen kauden valtuutettu peräänkuulutti 9.12 luottamushenkilöiden oikeutta saada haltuunsa myös se lautakuntien valmisteluun liittyvä materiaali, mikä yleensä jaetaan vain pöydille tai käsitellään muistioasioina. Nykyään tuosta mittavasta ruohonjuuritason tiedosta liikkuu valtuutetuille yleensä vain kuulopuheita, vaikka juuri niillä perustellaan tehtäviä päätöksiä. Nurinkurinen tilanne.
Mikä tähän salakähmäisyyteen on johtanut? Olisi helppo sanoa, että syy on samojen puolueiden (Kok, Kepu) vuosikymmenestä toiseen jatkunut vallanpito. Liittyisikö siihen muutakin? Nähdäänkö demokratia yleisemminkin vain hidasteena asioiden sujuvan hoitamisen näkökulmasta? Miksi ne, jotka enemmistövaltaa valtuustossa käyttävät, vaikenevat? Äänestyskäyttäytymistä perustelevat puheenvuorot ovat harvassa, useimmiten ne puuttuvat kokonaan. Turhan monille näyttää riittävän ”jaa” tai ”ei” sanojen ääneen lausuminen oikeassa kohdassa annettujen ohjeiden mukaan. Ei pidä ihmetellä, että tavallisten kuntalaisten mielissä käsitys poliitikoista omia ja lähipiirinsä etuja ajavina pyrkyreinä valtaa alaa, sillä vuorovaikutteisesta keskustelusta ei nykyään juuri voi puhua. Sellaisen keskustelun aikaansaaminen edes jollakin foorumilla on tämän kirjoitukseni perimmäinen tarkoitus. Sitä tarvitaan sekä valtuutettujen ja valtuustoryhmien kesken että luottamushenkilöiden ja kuntalaisten välillä.
Mäntsäläläinen demokratia nykytilassaan ei ole ainoastaan läpinäkymätön – se on myös lähes mykkä.
Ja mikäli reaktio tähänkin avaukseeni on vain jäätävä hiljaisuus, voin todeta kuten lukion matikanopettajani: m.o.t! (=mikä oli todistettava)