Seuraavien kuuden vuoden aikana Mäntsälällä on edessä mittavat investoinnit. Pelkästään kiinteistöihin tullaan vuoteen 2020 mennessä sijoittamaan 50 milj. €. Summa on sitä luokkaa, että kunnan on pakko etsiä uusia rahoitusmalleja tuon kaiken toteuttamiseen. On kuitenkin enemmän kuin hämmästyttävää, että koko tuon kiinteistömassan tuottamiseen liittyvä rahoituksellinen, tekninen, verotuksellinen ja juridinen asiantuntemus aiotaan ostaa konsulttipalveluna.
Konsulttien kokonaislaskutuksen loppusumma selviää vasta vuonna 2020. Eikä välttämättä edes silloin, koska 2/3 -osaa investoinneista aiotaan toteuttaa nk. elinkaarimallilla, mikä sinänsä on viisasta. Se tarkoittaa käytännössä suunnilleen sitä, että jo tarjouspyyntövaiheessa urakkatarjouksen jättävä yritys sitoutuu vastaamaan kohteen korjaus- ja huoltokustannuksista sovitun määräajan. Jos periaatetta voidaan soveltaa myös saneerauskohteisiin, vältyttäisiin esim. Ehnroosin kaltaisilta taloudellisilta painajaisilta. Edellyttäen tietysti, että rakentajafirma pysyy pystyssä tai ainakin, että sen vastuuvakuutukset on hoidettu asianmukaisesti.
50.000.000 euron investointien konsulttityönä hoitamisen kustannuksista voi esittää vain villejä arvauksia. Muita kuin arvauksia ei liene luvassakaan, koska asiaa ei ainakaan tässä vaiheessa ole selvitetty tästä näkökulmasta. Ja kuka sen selvityksen tekisi? Jokin konsulttiko…?
Tässä tilanteessa kunnan tulisi uskaltaa palkata ainakin yksi riittävän koulutettu ja kokenut juristi hoitamaan edessä olevien jätti-investointien kilpailutusta, rahoitusta ja juridisia koukeroita. Todennäköisesti tällainen johdon käytettävissä oleva asiantuntemus estäisi edes osittain kunnan muuttumista konsulttien raha-automaatiksi.