Yritysmaailmassa johdon tulee ajaa omistajiensa intressiä – tai muuten se on pian entinen johto.
Mediayhtiöt eivät tässä mielessä poikkea kaavasta.
Sanoma- ja verkkolehtien tai TV-kanavien ylläpitäminen ei ole hääviä bisnestä, ja siksi näiden liiketoimintojen omistajilleen tuottamat hyödyt kertyvät toista kautta:
Uutisointia kontrolloimalla voidaan huolehtia siitä, että eduskuntaan saadaan riittävästi edustusta puolueille, jotka huolehtivat elinkeinoelämän ja sitä omistavan talouseliitin eduista.
Kaikkein julkeimmin tätä agendaa soveltaa Alma Median Iltalehti.
Lehden poliittinen journalismi kehystää valtaosan Sdp:tä ja Sanna Marinia koskevaa uutisointiaan negatiivisin sävyin.
Tätä toteutetaan erityisesti otsikoiden ja kuvajournalismin tasolla – tietoisena siitä, että valtaosa yleisöstä vilkaisee jutuista vain otsikot.
Kokoomus puolestaan pidetään positiivisissa kehyksissä.
Lehden soveltamalla, negatiiviseen tunnelataukseen perustuvalla metodilla on suora yhteys someen, jossa hyvin organisoitunut, aatteellisesti PS-puolueeseen kytkeytynyt kommentaattorijoukko tunnistaa nopeasti lehden koirapillin kutsun, ja täyttää fb-sivujen kommenttiosiot omalla mölinällään.
Päätin pitää kirjaa Iltalehden otsikko/kuvajournalismin Sanna Mariniin ja hänen hallitukseensa kohdistuvasta ideologisesta kampanjoinnista julkaisemalla niistä kuvakaappauksia.
Aloitin 23.9.2022 ja jatkan vaalipäivään 2.4.2023 saakka.
03/4.10.2022
Tässä Iltalehti palaa itse kehittämänsä ns. Aamiaiskohun äärelle.
Oikeuskansleri vapautti Marinin kaikista epäilyistä, mutta antoi huomautuksen valtioneuvoston kanslialle.
Viimemainitun tiedon lehti jätti pois otsikostaan synnyttäen näin vain otsikot lukevalle yleisölle Marinin epäilyksen alaiseksi jättävän muistijäljen.
Itse artikkelissa asia kerrotaan oikein.
