Haluaako kansa valtansa?

Tutkiminen paljasti, että kolme neljästä suomalaisesta ei tiedä mitä puolueita maan hallituksessa tai oppositiossa on. Eikä välttämättä edes sitä, mitä oppositio demokratiassa tarkoittaa. Puolueita ei myöskään osata sijoittaa millekään ideologiselle asteikolle sen mukaan, millaisia arvoja se edustaa. Tämän pitäisi hieman huolestuttaa demokratian tilasta kiinnostuneita. Poliittinen tietämättömyys/kiinnostumattomuus johtaa demokraattisen järjestelmän rapautumiseen ja vähitellen myös lisääntyvään veronmaksumoraalin heikentymiseen. Kansan tietämättömyys on huomattu ainakin Kokoomuksen imagokanpanjoita työstävässä mainostoimistossa. Moni Suomen poliittista historiaa tunteva saattaa huvittua havainnosta, että Kari Suomalaisen puolueelle antamat tunnukset kypärä, ase ja liperit on korvattu duunarirekvisiitalla. Myös muiden puolueiden todellisia arvoja kuvaavat selkeät argumentit loistavat poissaolollaan.  Ja sitten ihmetellään, miksi poliittinen kiinnostus vähenee. Ei kannattaisi ihmetellä.Suomen koululaitosta on viime aikoina sekä kiitetty (Pisa) että haukuttu (kouluampumiset). Viimeksi professori Lea Pulkkinen halusi laittaa koko opetussuunnitelman uusiksi niin, että johtotähdeksi otettaisiin oppilaiden henkinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Keinoina olisi mm. oppilaslähtöinen koulutyön suunnittelu ja selkeä satsaus taito- ja taide-aineisiin. Yhteisöllisyyden käsitteen opettamiseen sisältyy luonnollisena osana yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeys ja menetelmät. Näin voitaisiin hieman pidemmällä tähtäimellä pitää huolta siitä, että tulevat sukupolvet pitävät demokraattista vaikuttamista kansalaisvelvollisuutena.Veronmaksajien on otettava itselleen se valta, mikä heille kuuluu. Se määrää, joka maksaa. Tämän määräysvallan käytössä äänestäminen on minimivaatimus. Se olisi saatava iskostettua jokaisen suomalaisen kalloon.