Tarkoituksellista vaikuttamisyritystä toisten ihmisten mielipiteisiin kutsutaan propagandaksi. Ilmaisua käyttää yleensä oikeistomedia puhuessaan vasemmistolaiseksi määrittelemästään vaikuttamisyrityksestä.
Oikeistolaidan eräälle vaikuttamismuodolle antoi nimen liikemies Kyösti Kakkonen, kun hän kutsui Keskusta- ja Kokoomuspuolueille ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja antamiaan avustuksia ”rahalliseksi arvovalintavaikuttamiseksi”. Termi on oikea ja rehellinen: Rahaa annetaan lahjoittajan hyviksi katsomien tavoitteiden ajamiseksi. Epäilyttävää toiminnasta tulee vasta silloin, kun sitä yritetään salata.
Itse seuraan median enemmän tai vähemmän avoimesti suoltamaa ”propagandaa” päivittäin, ja olen ryhtynyt kutsumaan sitä Kakkosta mukaillen ”journalistiseksi arvovalintavaikuttamiseksi”. Siihen pätee sama sääntö, kuin rahalliseen arvovalintavaikuttamiseen: Kun se on avointa ja julkilausuttua, se on OK. Kieroksi toiminta muuttuu silloin, kun vaikuttamista tehdään mukamas puolueettomuuden kulissin takaa. Tässä suhteessa Suomen suurin ja kaunein, Helsingin Sanomat on tehnyt pääkirjoittelustaan suorastaan oikeistolaisesti painottuneen journalistisen arvovalintavaikuttamisen taiteenlajin. Tietenkään sitä itse myöntämättä.
Esimerkkejä löytyy, ellei päivittäin, ainakin viikoittain. Yksi arvovalintavaikuttamisen yleisimmistä työkaluista on mielikuvien luominen asioiden ja ilmiöiden välille. Poliittisiin vastustajiin pyritään liittämään negatiivisia mielikuvia. Hesarin tapana on jo vuosien ajan ollut esimerkiksi yhdistää ”vaalilupausten syöminen” vasemmistolaisuuteen. Eilen (140512) lehti julkaisi pääkirjoitussivullaan otsikolla ”Ranskalla on oma resepti” jutun, joka alkoi näin: ”Ranskassa on aloitettu veikkailu siitä, mitkä ovat ensimmäiset vaalilupaukset, jotka presidentiksi valittu Francois Hollande syö”.
Kuten tiedetään, Hollande edustaa vasemmistoa. Edellisten eduskuntavaaliemme jälkeen Hesari näki runsaasti vaivaa ennustaessaan, milloin SDP joutuisi syömään vaalikampanjassaan antamansa lupauksen vakuuksien vaatimisesta Kreikan lisälainoittamisesta. Lehden kampanjointi muuttui jo lähes hysteeriseksi sitä mukaa, kun alkoi käydä selville, että demariministeri Jutta Urpilainen tulee ajamaan vaatimuksen läpi EU:ssa, kuten sitten tekikin.
Vuoden alussa valittu presidenttimme Sauli Niinistö (Kok) antoi kampanjassaan lupauksen perustaa korkean tason asiantuntijaryhmä tutkimaan, mitä voitaisiin tehdä nuorten syrjäytymisen estämiseksi. Niinistö on hoitanut virkaansa nyt noin kolme kuukautta, mutta en ole havainnut Hesarissa ensimmäistäkään kärsimätöntä kyselyä sen perään, milloin ja miten presidentti aikoo vaalilupauksensa lunastaa.