Kun Björn Wahlroos antaa Suomessa TV-haastattelun, on maamme markkinaliberaali fundamenttiloosi rähmällään, riippumatta siitä mitä hän suustaan päästää.
Ykkösaamussa 25.1 Nallea haastatteli toimittaja Seija Vaaherkumpu.
Haastattelussa käsiteltiin ajankohtaista työmarkkinatilannetta lakonuhkineen, ilmastonmuutosta ja kapitalismin (väitettyä) kriisiä.
Referoin tässä pelkästään viimemainittua.
Useat merkittävät kansainvälisesti tunnustetut talouden asiantuntijat – talousnobelisti Joseph Stiglitz etunenässä – ovat arvioineet, että markkinatalous ei enää kykene suoriutumaan tehtävästään ja että se tarvitsisi resetointia.
Paitsi että globaali varallisuus keskittyy kiihtyvään tahtiin, USA:n korruptoituneessa taloudessa talouseliitti kykenee Stiglitzin mukaan yksittäisiä poliitikkoja tai puolueita rahoittamalla teettämään itselleen sopivia lakeja.
Tästä väitteestä BW kiihtyy silminnähden. Hänen mukaansa ”jokainen joka tuntee USA:n poliittista järjestelmää tietää, että se on täydellistä roskapuhetta”.
Tuo on jopa Wahlroosilta uskomaton väite. Silkkihansikkain haastateltavaansa suhtautuva toimittajakin rohkenee tarkentaa olevan yleisesti tiedossa, että tullakseen valituksi senaattiin tai valkoiseen taloon, on Yhdysvalloissa ehdokkaalla oltava miljoonia ja sen lisäksi varakkaita yritystukijoita.
Tämän – kuten muutkin väitteet – BW kumoaa ylimielisesti ilman perusteluja pelkällä henkilökohtaisella mielipiteellään: Ei pidä paikkaansa!
Jenkkitalouden korruption kieltämisessä BW sekoaa lopulta etsimään argumenttia näyttelijä Meryl Streepin Laundromat -elokuvan loppurepliikistä!
Vuolaassa puhetulvassa johdonmukaisuuden rippeetkin katoavat BW:n selittäessä, että ”siinä missä joku Bill Gates ja Jeff Bezos ovat ansainneet miljardeja, siinä kiinalainen talonpoika on ansainnut tuhansia miljardeja”– ja siis vertailee toisiinsa yksittäisen länsimaisen miljardöörin ja noin 300 miljoonan kiinalaisen talonpojan yhteenlaskettuja tuloja ja toteaa perään, että Stigliz ”puhuu puppua”.
Brittilehti Guardian arvelee, että vuonna 2030 1% maapallon väestöstä hallitsee 2/3 kaikesta varallisuudesta.
Björn Wahlroos on eittämättä mielenkiintoinen figuuri Suomen talouselämässä. Hänen vaurautensa alkoi 1990 -luvun pankkikriisistä, missä hän mittavissa uudelleenjärjestelyissä pääsi hoitelemaan horjuvien pankkiryhmien omaisuuksien uudelleenjärjestelyjä.
Ja – kuinka ollakaan – pian hän eteni Postipankin (->Sampo -> Leonia -> Danske Bank), SYP:n ja Kansallis-Osake-Pankin (-> Merita -> Nordea) parissa puuhattuaan Suomen nykyiseen harvalukuiseen miljardöörisarjaan.
BW on ollut myös maamme suurimpia veronmaksajia.
Ohjelman voit katsoa Areenasta.