Eduskunnan opposition tilanne on haastava. Pääministeri Sanna Marin, hänen hallituksensa sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö nauttivat suomalaisten ylivoimaisen enemmistön luottamusta tavasta, millä Korona -kriisiä tähän mennessä on hoidettu.
Luottamus näkyy myös kannatusmittauksissa.
Opposition on nyt kuitenkin oltava varpaillaan tunnustellakseen sopivaa hetkeä sille, että hallitusta voisi alkaa korventaa madonluvuilla Koronan talousvaikutuksista.
Liian ärhäkät vaatimukset liian pian saattaisivat luoda oppositiosta epäempaattista vaikutelmaa.
Mutta testipalloja voi jo varovasti viskellä.
Ylen pääuutislähetyksessä la 4.4 puheenjohtaja Jussi Halla-aho (PS) esitti, ettei hallituksen lupaamia työllisyys- ja ilmastopoliittisia tavoitteita pystytä uudessa tilanteessa toteuttamaan.
Petteri Orpo (Kok) sanoi talouden pohjan koronan vuoksi romahtaneen, mutta myönsi ettei syntyvän rahoitusvajeen korvaamiseen ole tässä tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin velkaraha. Mutta heti sen jälkeen tarvitaan Orpon mukaan “uudistuksia työmarkkinoille, julkiseen sektoriin, terveyspalveluihin ja verotukseen.”
Orpon peräämien uudistusten laadusta ei liene epäselvyyksiä.
Politiikan raadollisuutta kuvaa se, että keskellä sodanjälkeisen historiamme pahinta kriisiä oppositio vihjaa, että ylityöllistetyn hallituksen pitäisi ryhtyä kirjoittamaan uudelleen hallitusohjelmaa!
Orpon ja Halla-ahon tilannetta ei tule helpottamaan sekään, että huhtikuun aikana julkaistavien kannatusmittausten suunnasta jo on saatu hieman esimakua.