Kaikkien poliitikkojen tavoitteena on elämänsä jossakin vaiheessa päästä ns. valtiomiesluokkaan. Joiltakin, kuten esim. Sauli Niinistöltä se onnistuu, toisilta ei. Näyttää siltä, että liika pyrkyryys on usein suurin este. Valtiomiesluokkaan pääsemiseksi on oikeissa asioissa uskallettava olla eri mieltä kansan enemmistön kanssa. Sellaisissa asioissa, joissa kansa itsekin sisimmässään käsittää sanovansa joskus muuta, kuin mitä itse asiassa ajattelee. Tuntuu siten hyvin luontevalta, kun puhemies Niinistö sanoo yksinkertaisen totuuden Suomen taloudesta: Ei pidä elää yli varojensa!
Valtiomies Mauno Koivisto lausui joskus vastaavassa tilanteessa seuraavan aforismin: ”Ei se auta, vaikka olis’ kuinka suuren talon poika – kun ei oo rahaa, niin ei oo rahaa!”
Puhemies Niinistö arvosteli jo syksyllä hallituksen jukolanjussimaista pakkomiellettä laskea useita eri veroja, vaikka näköpiirissä on lamasta johtuva tuntuva julkisten menojen kasvu. Ja sama velalla elvyttäminen näyttää jatkuvan. Monet tutkimukset osoittavat, että myöskään kansa ei jaa hallituksen verolinjaa. Puhemies näyttää olevan ainoa näkyvä poliitikko, joka julkisesti uskaltaa sanoa asian ääneen.
Pääministeri Vanhanen ilmeisesti ajatteli Rukalla hiihtäessään ja eläkeherätyksen koettuaan, että näinhän se menee: Kun uskallan päättää kansan enemmistön tahdon vastaisesti eläkeiän nostamisesta, niin toimin kuten muutkin valtiomiesluokkaan päässeet. Vanhanen teki vain sen virheen, että hän valitsi aiheen, jonka suomalaiset elämänkokemuksensa perusteella tuntevat pääministeriä paremmin: Eläköitymisen myöhentämistä ei edistä julkisen hallinnon ukaasit, vaan aivan muut asiat, joista mediat nyt ovat jauhaneet aivan riittävästi. Luulisi asian jo uponneen pääministerinkin kalloon.