{"id":988,"date":"2019-05-12T11:23:36","date_gmt":"2019-05-12T11:23:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.rexmusic.fi\/blog\/?p=988"},"modified":"2019-06-08T01:45:13","modified_gmt":"2019-06-08T01:45:13","slug":"tieto-on-valtaa-ja-rahaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/?p=988","title":{"rendered":"Tieto on valtaa – ja rahaa!"},"content":{"rendered":"

\u201dTieto on valtaa\u201d,<\/strong> lohkaisi brittil\u00e4inen lordi-filosofi Francis Bacon jo l\u00e4hes 500 vuotta sitten, eik\u00e4 toteamuksella siis ole uutisarvoa. Arvoa sen sijaan on sill\u00e4, kuka tietoa tuottaa ja hallitsee. Tietoverkkoihin ladattiin internetin syntyaikoina paljon odotuksia, joiden ajateltiin takaavan kaikille p\u00e4\u00e4syn objektiivisen tiedon l\u00e4hteille. Toisin k\u00e4vi. Tiedosta tuli sek\u00e4 kaupank\u00e4ynnin ett\u00e4 mielipidevaikuttamisen v\u00e4line. Eik\u00e4 ihan pienist\u00e4 summista puhuta.<\/span><\/p>\n

Google<\/strong> sai vuosi sitten EU:lta 4,3 mrd euron sakot markkina-aseman v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/span>
\nGoogle sai vuonna 2012 miljoonan dollarin sakon rangaistuksena siit\u00e4, ett\u00e4 se kiersi k\u00e4ytt\u00e4jien yksityisyysasetukset Applen Safari-selaimella.<\/span>
\nFacebook<\/strong> sai EU:lta 110 miljoonan euron sakot annettuaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ennen Whats\u2019Up -sovelluksen ostamistaan.<\/span>
\nYhdysvaltojen kansallinen kauppakomissio FTC<\/strong> on viime vuodesta alkaen tutkinut Facebook-k\u00e4ytt\u00e4jien tietojen joutumista tiedonanalyysiyhti\u00f6 Cambridge Analyticalle. Tietoja muun k\u00e4ytettiin muassa poliittisen kampanjoinnin keskitt\u00e4miseen Donald Trumpin puolesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa 2016. On puhuttu useiden miljardien sakoista.<\/span><\/p>\n

Kun siis pelkkien sakkojen osalta puhutaan yhteens\u00e4 jo noin 5 miljardista, voimme vain kuvitella millaisia liikevoittoja noilla tiedoilla on tahkottu.<\/span><\/p>\n

Tieto on siis paitsi valtaa my\u00f6s rahaa<\/strong>.
\nSen lis\u00e4ksi tiedolla ohjataan sit\u00e4 mit\u00e4 ihmiset ajattelevat. <\/span>
\nGlobaalien verkkoyhti\u00f6iden valta ihmisten mielipiteiden ohjailussa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 riskej\u00e4 taloudellisen vallank\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s demokratian n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\nDemokratioissa kun \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon varassa.<\/span><\/p>\n

USA’ssa Facebookin entinen ty\u00f6ntekij\u00e4 ehdotti \u00e4skett\u00e4in yhti\u00f6n pilkkomista. Perusteena se, ett\u00e4 yhti\u00f6n massiivinen koko ja valta-asema antaa yhti\u00f6t\u00e4 60% omistuksellaan hallitsevalle Mark Zuckenbergille<\/strong> kohtuuttoman valta-aseman.<\/span><\/p>\n

Klassisen liberalismin<\/strong> kannattajat hokevat mantrana, ett\u00e4 markkinatalous hoitaa itse synnytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ongelmat. Mutta kun ongelmia sitten ilmenee, ollaan sill\u00e4 suunnalla kovin hiljaa – tai sitten syytet\u00e4\u00e4n ongelmista s\u00e4\u00e4ntely-yrityksi\u00e4.<\/span>
\nFinanssi- ja pankkisektorilla on yhti\u00f6iden ahneuden aiheuttamien romahdusten lasku langennut veronmaksajille. <\/span>
\nKun puhutaan ihmisten henkil\u00f6kohtaisilla tiedoilla bisnest\u00e4 tekevist\u00e4 yrityksist\u00e4 – joilla samaan aikaan on ty\u00f6kalut heid\u00e4n mielipiteidens\u00e4 muokkaamiseen – saattavat aiheutuvat ongelmat olla sellaisia, ettei niist\u00e4 en\u00e4\u00e4 selvit\u00e4 sakoilla.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dTieto on valtaa\u201d, lohkaisi brittil\u00e4inen lordi-filosofi Francis Bacon jo l\u00e4hes 500 vuotta sitten, eik\u00e4 toteamuksella siis ole uutisarvoa. Arvoa sen sijaan on sill\u00e4, kuka tietoa tuottaa ja hallitsee. Tietoverkkoihin ladattiin internetin syntyaikoina paljon odotuksia, joiden ajateltiin takaavan kaikille p\u00e4\u00e4syn objektiivisen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-988","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/988","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=988"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/988\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":996,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/988\/revisions\/996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=988"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=988"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.reijoliinamaa.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=988"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}