Euroopan Unionin rahoituskriisiss\u00e4 rintamalinjat alkavat kirkastua. Markkinatalouden puolestapuhujat ovat entist\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4mmin arvostelleet vaatimuksia sek\u00e4 sijoittajien vastuuttamisesta ett\u00e4 Suomen valtionvarainministerin, SDP:n Jutta Urpilaisen Kreikan lis\u00e4lainoitukseen liittyvist\u00e4 vakuusvaateista. Kun erinomaisesti asiaa edist\u00e4nyt ministerimme sai 4.7 Brysseliss\u00e4 pidetyss\u00e4 kokouksessa Suomen kannalle varovaista vihre\u00e4\u00e4 valoa, on markkinaliberaalilla lehdist\u00f6ll\u00e4mme ilmiselvi\u00e4 vaikeuksia nielaista t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa.<\/p>\n
Miksi markkinatalouden etuvartio haluaa siirt\u00e4\u00e4 Kreikan lainoittajien kuprut veronmaksajien piikkiin?<\/p>\n
Vastaus on yksinkertainen. Onhan aina kivempaa, kun voit ker\u00e4t\u00e4 voitot itse ja jakaa tappiot muille. N\u00e4in rehellisesti asiaa ei tietysti kerrota. Tappioiden maksattamista veronmaksajilla perustellaan hienolla liiketaloudellisella terminologialla, josta ei yleens\u00e4 ota erkkik\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 sen tarkoituskaan ole muu, kuin tosiasioiden peitt\u00e4minen.<\/p>\n
Mit\u00e4 tapahtui Islannille, joka oman busines -eliittins\u00e4 ahneudesta johtuen ajautui ylip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6miin vaikeuksiin pari vuotta sitten. Kun korttitalo romahti, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t brittil\u00e4iset ja hollantilaiset korvata vararikossa varoja menett\u00e4neille kansalaisilleen menetykset peri\u00e4kseen ne Islannin valtiolta. Kuten tiedet\u00e4\u00e4n, islantilaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t olla maksamatta. Business is business. Siihen kuuluu ep\u00e4onnistumisen riski. Teille k\u00e4vi nyt niin, totesivat saarelaiset tyynesti kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t aloittaa taloutensa rakentamisen alusta puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n
Miksei Kreikka voi seurata Islannin esimerkki\u00e4?<\/p>\n
Menett\u00e4ji\u00e4 olisivat enimm\u00e4kseen muutama suuri saksalais- ja ranskalaispankki. Kreikan vararikkoon p\u00e4\u00e4st\u00e4minen kirpaisisi kerran kunnolla, mutta voisi olla opettavainen tarina sek\u00e4 maan sis\u00e4iselle taloudenpidolle, tilastoinnille ja politikoinnille ett\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 sijoitustoimintaa harjoittaville tahoille. Miksi liiketoimintaan oleellisesti kuuluva konkurssin mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n valtion kohdalla mahdottomaksi? Tietenkin siksi, ett\u00e4 rahoja on syydetty seulan lailla vuotavan, vuodesta toiseen alij\u00e4\u00e4m\u00e4isen budjetin tilkkeeksi ilman vakuuksia sill\u00e4 oletuksella, ett\u00e4 kyll\u00e4 EU:n veronmaksajat tulevat apuun.<\/p>\n
Kenen t\u00e4st\u00e4 perusteettomasta oletuksesta aiheutuneista vahingoista pit\u00e4isi vastata? Lainoittajien vai veronmaksajien?<\/p>\n
Minun oikeustajuni mukaan vastaus on selv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Euroopan Unionin rahoituskriisiss\u00e4 rintamalinjat alkavat kirkastua. Markkinatalouden puolestapuhujat ovat entist\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4mmin arvostelleet vaatimuksia sek\u00e4 sijoittajien vastuuttamisesta ett\u00e4 Suomen valtionvarainministerin, SDP:n Jutta Urpilaisen Kreikan lis\u00e4lainoitukseen liittyvist\u00e4 vakuusvaateista. Kun erinomaisesti asiaa edist\u00e4nyt ministerimme sai 4.7 Brysseliss\u00e4 pidetyss\u00e4 kokouksessa Suomen kannalle varovaista vihre\u00e4\u00e4 … Lue loppuun