Satunnainen blogini vilkaisija on saattanut havaita, ettei syksyn 2010 aikana juuri uusia kirjoituksia ilmestynyt. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 ilmoittauduin syyskuussa Turun avoimen yliopiston mediatutkimuksen kurssille. Opiskelu on ollut eritt\u00e4in kiinnostavaa ja my\u00f6s aikaa vaativaa. Koska t\u00e4m\u00e4n blogini kirjoitukset my\u00f6s sivuavat mediaa, niin p\u00e4\u00e4tin laittaa suomalaista sanomalehdist\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kirjoitelmani t\u00e4nne n\u00e4kyviin. Ik\u00e4\u00e4n kuin osaselityksen\u00e4 harvenneille blogip\u00e4ivityksille… .<\/p>\n
Pyrin ao. Mediakurssilla syntyneess\u00e4 kirjoitelmassani l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:<\/strong><\/span><\/p>\n 1. Kasvaako vai v\u00e4heneek\u00f6 digitoituvan sanomalehden merkitys kansalaisen maailmankuvan muokkaajana?<\/p>\n 2. Kaventaako vai kasvattaako keskittyv\u00e4 sanomalehdist\u00f6 monipuolisen ja oikean tiedonsaannin edellytyksi\u00e4?<\/p>\n 3. Voiko riippumattomasta internetist\u00e4 tulla luotettava tietol\u00e4hde?<\/p>\n \n Ryhmittelen k\u00e4sittelyn seuraavasti:<\/strong><\/p>\n 1. Sanomalehden merkitys suomalaisen maailmankuvan muokkaajana<\/p>\n 2. Muutokset lehtien tuotannossa, levityksess\u00e4 ja vastaanotossa<\/p>\n 3. Journalistin ammattikuvan muuttuminen<\/p>\n 4. Omistuksen keskittymisen vaikutukset sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n<\/p>\n 5. Sanomalehtien edustaman maailmankuvan vastaavuus lukijoiden maailmankuvan kanssa<\/p>\n 6. Bitit mullistavat sanomalehte\u00e4<\/p>\n 7. Lukutapojen muutokset siirrytt\u00e4ess\u00e4 verkkolehtiin<\/p>\n 8. Tekstisis\u00e4ll\u00f6n korvautuminen kuvalla vaikuttamisen v\u00e4lineen\u00e4<\/p>\n 9. Kuka hallitsee 2000 -luvun ihmisen ajattelua?<\/p>\n \n 1. Sanomalehden merkitys suomalaisen maailmankuvan muokkaajana<\/strong><\/p>\n Median teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tarjota informaatiota, tuottaa mielihyv\u00e4\u00e4 ja unelmia viihteen keinoin sek\u00e4 antaa kuluttajalle tilaisuus yhteis\u00f6llisyyden kokemiseen ja identiteetin rakentamiseen (Nieminen-Pantti, 12). N\u00e4iss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 sanomalehdell\u00e4 on pitk\u00e4 historia. 1500 -luvun uutiskirjeist\u00e4 on tultu eliittilehdist\u00f6n, 1800 -luvun syntyneen poliittisen lehdist\u00f6n, 1850 -luvulta saakka kaupallistuneen lehdist\u00f6n kautta 1900 -luvulla tapahtuneeseen jakautumiseen laatu- ja sensaatiolehtiin. 2000 -lukua voitaneen pit\u00e4\u00e4 verkkolehtien l\u00e4pimurtona.<\/p>\n 1800 -luvulla poliittisena tavoitteena oli suomalaisuuden korostaminen (Uusi Suometar, per. 1869). N\u00e4it\u00e4 tavoitteita radikalisoivat v. 1889 perustettu ”P\u00e4iv\u00e4lehti” (nyk. Helsingin Sanomat) sek\u00e4 1882 perustettu ”Aamulehti” ja 1879 perustettu ”H\u00e4meen Sanomat”. Poliittisella akselilla n\u00e4m\u00e4 lehdet sijoittuivat selke\u00e4sti oikeistoon. Aamulehti ja H\u00e4meen Sanomat olivat Kokoomuksen lehti\u00e4. Ty\u00f6v\u00e4est\u00f6 sai ensimm\u00e4isen lehtens\u00e4, kun ”Ty\u00f6mies” perustettiin 1895, sit\u00e4 seurasi tamperelainen ”Kansan lehti” 1899. Poliittinen keskusta (tuolloin Maalaisliitto) sai ensimm\u00e4isen lehtens\u00e4, kun ”Ilkka” perustettiin 1906 Sein\u00e4joella, ”Savon Sanomat” Kuopioon 1907 ja ”Suomenmaa” Viipuriin 1908, tuolloin nimell\u00e4 ”Maakansa”.<\/p>\n Mikael Agricolan ABC -kiria painettiin Tukholmassa v. 1543. Se sis\u00e4lsi suomenkielisen aapisen ja katekismuksen. Suomalaisten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen lukutaito on kautta aikojen ollut kansainv\u00e4liss\u00e4 vertailussa erinomaista. Suomen kirjastohistorian katsotaan alkaneen Turun Akatemian perustamisesta v. 1640, miss\u00e4 toimi alusta alkaen oma kirjasto. Julkisen kirjastolaitos toimii nyky\u00e4\u00e4n erinomaisesti tietotekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Voidaan siis sanoa, ett\u00e4 suomalaisten maailmankuvan muodostumisessa kirjoitettu teksti on n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka ollut ylivoimaisesti merkitt\u00e4vin tiedonsaannin l\u00e4hde. T\u00e4m\u00e4n aseman vakavin j\u00e4rkytt\u00e4j\u00e4 oli radio, joka kuitenkin on menett\u00e4nyt asemiaan ensin median 1980 -luvulta alkaneen kaupallistumisen my\u00f6t\u00e4 ja sitten 1990 -luvun loppupuolelta saakka internetin my\u00f6t\u00e4. Vasta 2000 -luvulla sanomalehdist\u00f6 joutuu historiansa kovimman haasteen eteen, kun verkkoviestint\u00e4 etenee vauhdilla, jonka ennakoiminenkin tuntuu mahdottomalta.<\/p>\n \n 2. Muutokset lehtien tuotannossa, levityksess\u00e4 ja vastaanotossa<\/strong><\/p>\n Lehtien painatustekniikassa voidaan t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 kokonaan toteutuneena vain yksi merkitt\u00e4v\u00e4 muutos, kun siirryttiin mekaanisesta ladontatekniikasta tietokoneistettuun ladontaan. Juuri nyt ollaan seuraavan mullistuksen kynnyksell\u00e4, kun lehdet siirt\u00e4v\u00e4t julkaisujaan verkkoon. Todenn\u00e4k\u00f6isesti pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n ylimenokauden aikana mediatalot joutuvat julkaisemaan lehti\u00e4\u00e4n sek\u00e4 painettuina ett\u00e4 verkkoversioina. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 huomattavasti kustannuksia, joita ainakaan toistaiseksi ei ole onnistuttu verkkokustanteista saamaan takaisin l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kattamaton kustannuser\u00e4 tulee entisest\u00e4\u00e4n kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n printtimedian keskin\u00e4ist\u00e4 kilpailua, ja johtamaan edelleen lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n omistukselliseen keskittymiseen. Toisaalta, kun lehdet ovat kokonaan verkossa, merkitsee painatus- ja jakelukustannusten poistuminen suhteellisesti ottaen valtavaa s\u00e4\u00e4st\u00f6er\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kulut lienev\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00e4hes puolet tuotannon kokonaiskustannuksista.<\/p>\n Sit\u00e4 mukaa, kun printtimedian vastaanotto siirtyy verkkoon, tulee lehtien lukutapa muuttumaan ehk\u00e4 perusteellisemmin, kuin viel\u00e4 aavistetaankaan. Internet on jo t\u00e4h\u00e4nastisen lyhyen historiansa aikana muuttanut ”lukea” -verbin k\u00e4sitesis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ”selailun” suuntaan. Nuorten tiedonhankinnan rutiinit ovat internetin alusta saakka siirtyneet poisp\u00e4in sanomalehdist\u00e4. Suomen suurimman p\u00e4iv\u00e4lehden Helsingin Sanomien levikki on jo yli 10 vuoden ajan laskenut keskim\u00e4\u00e4rin 2500 kpl\/vuosi.\u00a0 K\u00e4sittelen asiaa perusteellisemmin kohdassa 6.<\/p>\n \n 3. Journalistin ammattikuvan muuttuminen<\/strong><\/p>\n Lehtimiehen ammattistatus on n\u00e4in\u00e4 blogismin, lehtien verkkosivustojen kommentointipalstojen ja uutistarjonnan r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isen kasvun aikoina laskenut. Voidaan sanoa, ett\u00e4 toimittajat ovat menett\u00e4neet er\u00e4\u00e4nlaisen tiedon portinvartijan asemansa. Nyky\u00e4\u00e4n kuka tahansa voi kyseenalaistaa kenen tahansa ammattijournalistin printtimediassa esitt\u00e4m\u00e4t mielipiteet lehden oman verkkosivuston kommentointipalstalla. Journalistit ovat joutuneet vastahakoisesti luopumaan ”puolueettoman tiedonjakajan” viitastaan, kun heid\u00e4n tuotostensa takana olevat arvol\u00e4ht\u00f6kohdat voidaan paljastaa ja eritell\u00e4 saman tien. Tosin t\u00e4m\u00e4n ”paljastamisen” merkitys ei toistaiseksi ole kovin suuri, koska parhaimmillaankin esim. p\u00e4iv\u00e4lehtien p\u00e4\u00e4kirjoitusten verkkokommentointia seuraa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni osa lehden printtiversion lukijoista.<\/p>\n Er\u00e4s voimakkaasti journalistin ammattikuvaa muuttanut tekij\u00e4 on digitalisoitumisen my\u00f6t\u00e4 mahdollistunut materiaalin helppo kopiointi. Verkko on t\u00e4ynn\u00e4 informaatiota, jonka paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 on usein vaikea tarkistaa. Toimittajan perinteinen jalkautuminen uutisten hankintaan on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Monialamedioissa materiaalin tuottamiselle asetetaan usein my\u00f6s sellainen vaatimus, ett\u00e4 se taipuu helposti monenlaiseen muotoon.<\/p>\n Journalistin ammattikuvan palautus maanpinnalle on tietysti havaittu my\u00f6s mediassa. T\u00e4st\u00e4 johtuen jo muutaman vuoden ajan l\u00e4hes kaikki kolumni -tyyppiset palstat varustetaan kirjoittajan kuvalla. T\u00e4ll\u00e4 tavalla halutaan ik\u00e4\u00e4nkuin korostaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kirjoittajan henkil\u00f6kohtainen mielipide (jonka esittely\u00e4 rajoittaa vain itsesensuuri). Lehtien p\u00e4\u00e4kirjoitukset sensijaan julkaistaan esim. Hesarissa edelleen ilman kirjoittajan nime\u00e4, mill\u00e4 puolestaan haluttaneen korostaa kirjoituksen edustavan median kantaa aiheeseen. T\u00e4m\u00e4 tapa voidaan mielest\u00e4ni kyseenalaistaa ainakin niiss\u00e4 tapauksissa, joissa p\u00e4\u00e4kirjoitus ottaa kantaa esim. eduskunnassa meneill\u00e4\u00e4n oleviin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeisiin.<\/p>\n \n 4. Omistuksen keskittymisen vaikutukset sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n<\/strong><\/p>\n Median omistuksen keskittyminen Suomessa on n\u00e4kynyt selkeimmin juuri sanomalehdist\u00f6ss\u00e4. Keskittymisen vaikutuksia voidaan arvioida liberalistisen, pluralistisen tai kriittisen metodin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jos n\u00e4iden kolmen tarkastelutavan joukosta pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jokin, jonka kohdalla vallitsee sama n\u00e4k\u00f6kulma, niin sellaisena voidaan pit\u00e4\u00e4 median monopolisoitumisen vastustamista joko kaupallisten toimijoiden tai vallanpit\u00e4jien toimesta. Esimerkkej\u00e4 monopolisoituneista mediaymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 on viljalti. Yksi niist\u00e4 l\u00f6ytyy Italiasta, jossa rangaistaviin rikoksiin syyllistynyt, valtaosaa maansa mediaa kontrolloiva p\u00e4\u00e4ministeri Silvio Berlusconi kykenee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n asemansa pitk\u00e4lti omistamaansa mediaa hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Kiina, Pohjois-Korea, Ven\u00e4j\u00e4 ovat vain muutamia esimerkkej\u00e4 maista, joiden mediaymp\u00e4rist\u00f6n ep\u00e4demokraattisuudesta kaikki mediakritiikin koulukunnat Suomessa lienev\u00e4t samaan mielt\u00e4.<\/p>\n Suomen oloissa my\u00f6s vertikaalisesti keskittynyt Sanoma -konserni on oma erityistapauksensa. Mediataloon kuuluu oman painotalon ja lippulaiva Helsingin Sanomien lis\u00e4ksi iltap\u00e4iv\u00e4lehti, kaupunkilehti\u00e4, maakuntalehti\u00e4 sek\u00e4 ilmoituslehti\u00e4. Yhti\u00f6 kustantaa sanomalehti\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Konserni julkaisee yli 300 aikakauslehte\u00e4 noin 10:ss\u00e4 eri maassa. Lis\u00e4ksi konserniin kuuluu kirjakustantamo (WSOY), 6 TV -kanavaa ja 3 radiokanavaa. Niinik\u00e4\u00e4n konserniin kuuluu oma valtakunnallinen lehtijakeluverkosta, kioskiketju (R-kirja) sek\u00e4 omaa elokuvatoimintaa.<\/p>\n Sanoma -konsernin asemaa Suomessa voi ehk\u00e4 kuvailla urheiluselostajalegenda Pekka Tiilikaisen selostuksella hiiht\u00e4j\u00e4legenda Veikko Hakulisen maaliintulosta 50 km:n hiihtokisoissa: ”Ensimm\u00e4isen tulee maaliin Veikko Hakulinen. Sitten ei tule ket\u00e4\u00e4n. Ja kolmantena tulee… .”<\/p>\n Suomen mediaoloissa ”kolmantena” tulee Alma -media, jolla on kaksi valtakunnallista lehte\u00e4 (Iltalehti ja Kauppalehti), 5 maakuntalehte\u00e4 ja parikymment\u00e4 paikallis- ja kaupunkilehte\u00e4. TV -kanavansa (MTV3) Alma joutui vuonna 2005 myym\u00e4\u00e4n ruotsalaiselle Bonniers’ille, ja samassa kaupassa meni my\u00f6s valtakunnallinen paikallisradio Nova.<\/p>\n Nouseva mediavaikuttaja on Ilkka -yhtym\u00e4, joka laajentaa omistuksiaan pikkuhiljaa. Kaikki kolme suurinta mediataloa\u00a0 on my\u00f6s listattuja p\u00f6rssiyhti\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden markkinatalouteen integroituneiden yhti\u00f6iden rinnalla v\u00e4h\u00e4isen ty\u00f6v\u00e4enlehdist\u00f6mme mediaosuus ei yll\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n sille tasolle, mit\u00e4 esim. eduskunnan poliittinen koostumus edellytt\u00e4isi. Suuret yritykset suuntaavat mainostilaostonsa mieluummin markkinataloutta kritiikitt\u00f6m\u00e4sti kannattavalle kaupalliselle lehdist\u00f6lle kuin poliittisesti ep\u00e4illytt\u00e4ville, markkinaliberalistista menoa usein arvosteleville ty\u00f6v\u00e4enlehdille.<\/p>\n Mediatutkimuksen kriittinen suuntaus n\u00e4kee omistuksen keskittymisen yhten\u00e4 riskin\u00e4 poliittisen eliitin tukeman mediaeliitin syntymisen. Suomessa t\u00e4llainen vaara on olemassa, johtuen yhden toimijan ylivoimaisuudesta mediamarkkinoilla. Kun kyseisen konsernin linja p\u00e4\u00e4omistajan mukaan perustaa arvonsa liberalismille, voidaan aatteellisen tasapuolisuuden toteutumista konsernissa kokonaisuutena ottaen pit\u00e4\u00e4 kyseenalaisena. Helsingin Sanomien p\u00e4\u00e4kirjoituksia seuraamalla arvon\u00e4k\u00f6kulmien yksipuolisuudesta voi vakuuttua melko pienell\u00e4kin otannalla. Alma -media liputtaa poliittisen oikeiston v\u00e4reill\u00e4 avoimesti ja Ilkka -konserni puolestaan edustaa vahvaa keskustalaista perinnett\u00e4.<\/p>\n Suomalaisen omistuksellisesti keskittyneen printtimedian yksipuolistava vaikutus yleiseen mielipiteeseen v\u00e4henee sit\u00e4 mukaa, kun verkko synnytt\u00e4\u00e4 mediakonserneista riippumatonta uutishankintaa, uutisointia ja keskustelua. Kansainv\u00e4lisesti t\u00e4llaisen toiminnan vaikutuksia n\u00e4htiin \u00e4skett\u00e4in Tunisiassa ja parhaillaan Egyptiss\u00e4. L\u00e4hitulevaisuudessa kaikki yksinvaltaisesti hallitut Pohjois-Afrikan valtiot joutuvat samaan kuohuntaan.<\/p>\n 5. Sanomalehtien edustaman maailmankuvan vastaavuus lukijoiden maailmankuvan kanssa<\/strong><\/p>\n Sanomalehdet tekisiv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 parhaiten silloin, kun ne tyytyisiv\u00e4t mahdollisimman neutraalisti vain kertomaan sen, mit\u00e4 on tapahtunut. Kovassa kilpailussa toimivilla sanomalehdill\u00e4 ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia antaa toimittajilleen liian suuria vapauksia aihevalintojen suhteen. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kirjoittaa aiheista, jotka kiinnostavat lukijoita. Mutta viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on olla kirjoittamatta aiheista, jotka \u00e4rsytt\u00e4isiv\u00e4t ilmoittajia. Sama valintatilanne p\u00e4tee valittujen aiheiden k\u00e4sittelytapoihin. Toimitusp\u00e4\u00e4llik\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 aihevalinnat ja niiden k\u00e4sittelytavat organisaation taloudellisen tuloksen maksimointia palvelevissa raameissa.<\/p>\n Kaupalliset mediat toimivat samoilla markkinoilla kuin niiden toiminnan rahoittavat mainostajatkin. T\u00e4st\u00e4 johtuu, ett\u00e4 markkinoiden toimintaa tai negatiivisia lieveilmi\u00f6it\u00e4 kyseenalaistavia n\u00e4k\u00f6kulmia ei niiss\u00e4 juurikaan esiinny. Viestinn\u00e4n tulkitsemisen ammattilaisina toimittajat omaksuvat melko nopeasti ne rajat, joissa ”journalistista vapautta” voidaan harjoittaa ja sopeuttavat kirjoittelunsa sen mukaan. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan itsesensuuriksi.<\/p>\n Kiinte\u00e4sti markkinoihin integroitunutta ja kaupallisen mainonnan varassa toimivaa sanomalehdist\u00f6\u00e4 ei voida katsoa poliittisesti riippumattomaksi, vaikka se itse\u00e4\u00e4n sellaiseksi nimitt\u00e4isikin. Puoluepoliittisesti sitoutuneiden lehtien osuus p\u00e4iv\u00e4lehtien kokonaislevikist\u00e4 puolestaan ei vastaan alkuunkaan esim. eduskunnan poliittisia voimasuhteita. Tavallisten kansalaisten arvomaailman muodostus ei sis\u00e4ll\u00e4 samanlaisia rajoituksia, joiden puitteissa kaupallisen sanomalehden toimittajat ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t. Siksi voidaan sanoa, ett\u00e4 sanomalehdist\u00f6n ja niiden lukijoiden maailmankuvat eiv\u00e4t kohtaa toisiaan. T\u00e4t\u00e4 eroa voitaisiin kutsua vaikkapa nimell\u00e4 ”journalistinen arvovalintavaikutus”<\/strong>.<\/p>\n \n 6. Bitit mullistavat sanomalehte\u00e4<\/strong><\/p>\n Painetun lehdist\u00f6n levikkilukemat k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t laskuun noin 10 vuotta sitten, kun uutisten seuraaminen verkon kautta tuli mahdolliseksi. T\u00e4m\u00e4 trendi ei en\u00e4\u00e4 tule k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. Esim. Helsingin Sanomat on ryhtynyt eritt\u00e4in aktiivisesti markkinoimaan lehtens\u00e4 maksullista versiota Applen iPad’iin soveltuvana verkkotuotteena. Jo kauan on uutispalveluja voinut tilata my\u00f6s k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4ns\u00e4. T\u00e4m\u00e4 muutos pienent\u00e4\u00e4 oleellisesti s\u00e4hk\u00f6isen median (radio, tv) ja sanomalehden eroa, mit\u00e4 tulee uutispalvelun nopeuteen. Perinteinen p\u00e4iv\u00e4lehti ”menee kiinni” joka ilta tiettyyn aikaan, mist\u00e4 uutisvirta joudutaan lehden painamisen takia katkaisemaan. N\u00e4in esim. my\u00f6h\u00e4isillan tai y\u00f6n tapahtumat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 aamun lehteen ehdi. S\u00e4hk\u00f6inen media tulee siis menett\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hes reaaliaikaisen uutisoinnin kilpailuedun sit\u00e4 mukaa, kun p\u00e4\u00e4telaitteilla luettavissa oleva, jatkuvasti p\u00e4ivittyv\u00e4 sanomalehti vakiinnuttaa asemiaan. Lis\u00e4ksi julkaisukustannusten radikaali madaltuminen parantaa lehdist\u00f6n kilpailuasemaa s\u00e4hk\u00f6iseen mediaan n\u00e4hden.<\/p>\n L\u00e4hes kaikki merkitt\u00e4v\u00e4t mediakonsernit ovat keskittyneet my\u00f6s vertikaalisesti. Siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 yht\u00e4 ja samaa kerran hankittua uutismateriaalia voidaan editoida, muuntaa ja toimittaa rajattomasti konsernin eri julkaisualustoille sopivaan muotoon. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuo ”alkuper\u00e4inen uutishankinta” yh\u00e4 useammin tarkoittaa uutisen poimintaa jostakin kansainv\u00e4lisest\u00e4 (”yleens\u00e4 luotettavana pidetyst\u00e4”) uutispalvelusta, aukeaa kokonaisuudesta my\u00f6s kyseenalaisia n\u00e4kymi\u00e4. Nimitt\u00e4in my\u00f6s tahattomasti tai tarkoituksellisesti virheellinen tai manipuloiva uutinen saa t\u00e4ss\u00e4 konseptissa aikaan salamannopean globaalin ensi-iskun vaikutuksen. Kuten tied\u00e4mme, mahdollisten virheellisten uutisten oikaisu tehd\u00e4\u00e4n h\u00e4veli\u00e4isyyssyist\u00e4 yleens\u00e4 pienesti ja sis\u00e4sivuilla. N\u00e4in k\u00e4vi viimeksi 23.11.2010, kun Koreoiden v\u00e4lill\u00e4 puhkesi ampumav\u00e4likohtaus. Koko kansainv\u00e4linen media kertoi p\u00e4\u00e4uutisenaan Pohjois-Korean aloittaneen tulituksen, vaikka asianlaita oli p\u00e4invastainen.<\/p>\n Digitaalisen aineiston helppo rajaton monistaminen voi siten olla my\u00f6s riski luotettavan tiedonv\u00e4lityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vakavaksi asian tekee se mahdollisuus, ett\u00e4 virheellisen tiedon levitt\u00e4minen olisi tarkoituksellista. Tarkoituksellisuutta voi ep\u00e4ill\u00e4 sit\u00e4 vahvemmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4, mit\u00e4 tiiviimmin mediakonsernit ovat integroituneet valtaa pit\u00e4v\u00e4\u00e4n eliittiin taloudellisesti ja ideologisesti.<\/p>\n \n 7. Lukutapojen muutokset siirrytt\u00e4ess\u00e4 verkkolehtiin<\/strong><\/p>\n Rauhallinen aamuhetki viel\u00e4 painomusteelta tuoksuvan sanomalehden ja kahvikupin \u00e4\u00e4ress\u00e4 taitaa muutaman vuosikymmen kuluttua olla en\u00e4\u00e4 vain nostalginen muisto. Varsinkin viikonloppuisin on aikaa perehtyv\u00e4 kunnolla my\u00f6s uutisia taustoittaviin juttuihin, pitkiin reportaaseihin sek\u00e4 luonto- ja tiedeartikkeleihin. Jostakin syyst\u00e4 minun on mahdoton kuvitella p\u00e4\u00e4sev\u00e4ni vastaavaan uuden tiedon omaksumisen kannalta my\u00f6nteiseen kokemukseen p\u00e4\u00e4telaitteelta luettavan tuotteen kanssa. Vaikka n\u00e4iden laitteiden mainonta juuri t\u00e4h\u00e4n vaikutelmaan mainonnassaan pyrkiikin esim. n\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n nettitikulla kannettavan kanssa kes\u00e4ll\u00e4 keskell\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 uutisia seuraavaa, ja samalla onkivaa lomailijaa.<\/p>\n Lehden lukeminen p\u00e4\u00e4telaitteelta tulee muuttamaan lukutapaa selailevaan suuntaan, jossa kuvilla tulee olemaan viel\u00e4 nykyist\u00e4kin suurempi merkitys. On line -yhteydess\u00e4 oleviin verkkolehtiin saadaan my\u00f6s helposti t\u00e4ysin TV -uutisilta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 uutiskertauksia. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa lehti siis l\u00e4henee tiedon v\u00e4litt\u00e4misen tavassa s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 mediaa.<\/p>\n \n 8. Tekstisis\u00e4ll\u00f6n korvautuminen kuvalla vaikuttamisen v\u00e4lineen\u00e4<\/strong><\/p>\n P\u00e4\u00e4telaitelehtiin siirrytt\u00e4ess\u00e4 tekstin osuus tulee v\u00e4henem\u00e4\u00e4n ja kuvien osuus lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. N\u00e4in on tapahtunut jo nykyisen paperilehden aikakaudella. Jos t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vertaa kuvien osuutta lehtien sivupinta-alasta tilanteeseen pari vuosikymment\u00e4 sitten, on helppo havaita kuvien osuuden kasvaneen merkitt\u00e4v\u00e4sti. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on ollut sek\u00e4 valokuvaus- ett\u00e4 painotekniikan edistysaskeleet. Kehittynyt painotekniikka on mahdollistanut yh\u00e4 korkealaatuisempien kuvien painamisen. Vanha totuus ”yksi kuva kertoo enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa” ei ole muuttunut miksik\u00e4\u00e4n. Itse asiassa kuvallisella viestinn\u00e4ll\u00e4 vaikuttamisen valta-aika\u00a0 uutisoinnissa on viel\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in. Mainonnassa kuvallinen vaikuttaminen on ohittanut tekstin jo aikoja sitten. John Fisken kirjassaan ”Merkkien kieli” analysoiman Notting Hill’in kuvan julkaisusta on kulunut 35 vuotta. Kuvatoimittaminen on vaikuttamisen keinona ollut printtimediassa tiedossa niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6 on hioutunut omaksi kielekseen. Kansalaisten kuvien lukutaito ei ole kehittynyt l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n samaan tahtiin.<\/p>\n Kuriositeettina t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voi todeta, ett\u00e4 varsinaisen kuvaviestimen, TV:n tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuvaa uutisoinnissaan on Suomessa v\u00e4lineen tarjoamiin mahdollisuuksiin n\u00e4hden lapsenkengiss\u00e4. N\u00e4emme uutisissa enimm\u00e4kseen puhuvia p\u00e4it\u00e4 ja taustakuvalla kehystetty\u00e4 luentaa. Esim. Etel\u00e4-Suomen ”yll\u00e4tt\u00e4neen” lumen haitoista kertovia uutisia kuvitettiin p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen samoilla videop\u00e4tkill\u00e4. Joskus tuntuukin, ett\u00e4 TV1:n uutistoimituksella ei ole en\u00e4\u00e4 lainkaan aikaa, rahaa tai halua jalkauttaa kameraryhmi\u00e4 hankkimaan tuoretta kuvaa uutisiin. Sanomalehden valta-asemaa maamme tiedonv\u00e4lityksess\u00e4 kuvaa hyvin esim. se, ett\u00e4 Yle:n aamu-tv:ss\u00e4 toimittajat lukevat kameralle \u00e4\u00e4neen aamun lehti\u00e4.<\/p>\n Julkisuudessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n joskus kipakastikin tapaa, mill\u00e4 jotkut lehdet kuvittavat uutisiaan. Erityisesti politiikan uutiset ja poliitikkojen kuvien k\u00e4ytt\u00f6 juttujen yhteydess\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 joskus kiivasta v\u00e4ittely\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4ministeri Mari Kiviniemi esiintyi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa julkisuudessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n, k\u00e4ytiin kiivasta keskustelua mm. siit\u00e4, miksi p\u00e4\u00e4ministerist\u00e4 oli laitettu lehteen takaap\u00e4in otettu kuva, miss\u00e4 h\u00e4n k\u00e4veli yl\u00f6sp\u00e4in portaita. Oliko kyseess\u00e4 yritys p\u00e4\u00e4ministerin arvovallan v\u00e4h\u00e4ttelyyn kuvakulman avulla, vai silkka teekkarihumoristinen sovinismi, j\u00e4i t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tarkemmin selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n Kuvituksella vaikuttaminen on sanomalehdess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt paitsi kuvapinta-alan kasvamisen my\u00f6t\u00e4, my\u00f6s sen tehokkuuden johdosta. Samalla yritet\u00e4\u00e4n olla tarkkoina kuvien manipuloinnin vahtimisessa, mik\u00e4 on toistaiseksi mahdollista suhteellisen kankeiden ja editoriaalisia j\u00e4lki\u00e4 j\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 kuvank\u00e4sittelyohjelmista johtuen. Ohjelmien kehittymisen my\u00f6t\u00e4 kuvamanipuloinnin est\u00e4minen tulee vaikeutumaan.<\/p>\n Kiteytettyn\u00e4 voi sanoa, ett\u00e4 tulevaisuuden sanomalehti tarjoaa uutisiaan yh\u00e4 enemm\u00e4n kuvituksen ja otsikoinnin avulla. Tekstien osuus tulee v\u00e4henem\u00e4\u00e4n. Karkeasti yksinkertaistaen voisi sanoa, ett\u00e4 huomisen lehti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin kokoelma t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n l\u00f6\u00f6ppej\u00e4. Tosin kuvitettuina.<\/p>\n \n 9. Kuka hallitsee 2000 -luvun ihmisen ajattelua?<\/strong><\/p>\n Ainakin yksi asia voidaan sanoa varmasti: Omistuksen jatkuva keskittyminen tulee johtamaan siihen, ett\u00e4 2000 -luvun ihmisten ajattelua hallitsevat yh\u00e4 harvemmat mediakonsernit. On muistettava, ett\u00e4 esim. Sanoma -konserniin kuuluu my\u00f6s kirjakustantamo WSOY, joka on yksi suurimmista koulukirjojen kustantajista Suomessa. T\u00e4m\u00e4n mediakonsernin vaikuttamisen mahdollisuuden ulottuvat siis kehdosta hautaan. Se miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4nkaltaisilla mediakeskittymill\u00e4 on valtaa ihmisten ajatteluun, riippuu paljon yhteiskunnan demokraattisten instituutioiden toiminnasta. Suomessa ei t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ole toistaiseksi ongelmia.<\/p>\n Ei kuitenkaan tarvitse menn\u00e4 EU -maita kauemmaksi, kun ongelmia voidaan jo n\u00e4hd\u00e4. Varsin yleisesti ollaan Euroopan poliittisissa piireiss\u00e4 sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 esim. Italian p\u00e4\u00e4ministeri Silvio Berlusconi ei olisi voinut toimia nykyisess\u00e4 asemassaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n n\u00e4in pitk\u00e4\u00e4n ilman l\u00e4hes totaalista maansa TV -kanavien omistuksellista kontrollia.<\/p>\n Pit\u00e4isik\u00f6 media keskittymiseen asettaa yhteiskunnan toimesta rajoituksia? Markkinaliberalistit tietysti kavahtavat moista ajatusta. Ja juuri he sattuvat kontrolloimaan valtaosaa nykymediasta. Ehk\u00e4 pit\u00e4isi asettaa kysymys n\u00e4in: Mit\u00e4 tapahtuisi tilanteessa, jossa esim. suomalaista mediaa kontrolloisi yksi ainoa konserni? Riitt\u00e4isik\u00f6 markkinoiden pyhyytt\u00e4 puolustavilla liberaaleilla t\u00e4ss\u00e4kin tilanteessa pokkaa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ”kyll\u00e4 markkinat tiet\u00e4v\u00e4t, mik\u00e4 on oikein?”<\/p>\n Internetin mahdollistama, toistaiseksi vapaa tiedonv\u00e4litys on ainoa reaalinen mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoista, mediakeskittymist\u00e4 riippumatonta tiedonv\u00e4lityst\u00e4. Sen suurimmat ongelmat ovat herkk\u00e4 haavoittuvuus, puutteet luotettavuuden kontrolloinnissa ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 rikollisuus. Miten saada n\u00e4m\u00e4 ongelmat kuriin ilman, ett\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n lapsi pesuveden mukana? Siin\u00e4 lienee tulevaisuuden tiedonv\u00e4lityksen keskeisin kysymys.<\/p>\n \n Vastauksia kysymyksiin<\/strong><\/p>\n 1. Kasvaako vai v\u00e4heneek\u00f6 digitoituvan sanomalehden merkitys kansalaisen maailmankuvan muokkaajana?<\/strong><\/p>\n Vastaus riippuu er\u00e4ist\u00e4 muuttujista. Mik\u00e4li Radio ja TV kehittyv\u00e4t edelleen viihteellisemp\u00e4\u00e4n suuntaan, ja digitoituva sanomalehti onnistuu s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4lineess\u00e4\u00e4n nykyisen henkil\u00f6kohtaisuuden tason, sanomalehden merkitys kansalaisen maailmankuvan muokkaajana tulee kasvamaan. Maissa, joissa on kansallisia TV -yhti\u00f6it\u00e4 (esim. Suomi, Iso-Britannia) kehityksen suunta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen mukaan, kuinka kansallisten yhti\u00f6iden rahoitus ja riippumattomuus pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. Suomessa YLE:ss\u00e4 on tehty erinomaista ty\u00f6t\u00e4 verkkomedian puolella, mik\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt kaupalliset kilpailijat vaatimaan Ylen toimintaan rajoituksia. Viimeisin t\u00e4llainen oli nk. mediamaksuhanke, jonka yhteydess\u00e4 haluttiin perustaa erillinen komissio, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi ollut vahtia, ettei Yle ”julkisen palvelun teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4” varjolla r\u00f6nsyile kaupallisten medioitten hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 oleville alueille. Hanke, jonka alullepanijoina olivat Sanoma Oy ja Alma Media, kuitenkin sammahti hallituksen erimielisyyksiin.<\/p>\n 2. Kaventaako vai kasvattaako keskittyv\u00e4 sanomalehdist\u00f6 monipuolisen ja oikean tiedonsaannin edellytyksi\u00e4?<\/strong><\/p>\n Omistuksellinen keskittyminen tulee kilpailun v\u00e4henemisest\u00e4 johtuen v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia monipuolisen riippumattoman tiedon saantiin. Keskittyminen johtaa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4n tiedon monistamiseen mediakonsernin eri julkaisualustoille. Suuruuden ekonomia vaikuttaa uutisaiheiden valintaan niin, ett\u00e4 etusijalle asettuvat sellaisten tapahtumien ja asioiden uutisointi, joka mahdollistaa n\u00e4ytt\u00e4vien kuvien k\u00e4ytt\u00e4misen. Esim. tavallisen kansalaisen arki tarjoaa varsin v\u00e4h\u00e4n kuvallisesti kiihottavia aiheita. Keskittyess\u00e4\u00e4n media lis\u00e4ksi joutuu entist\u00e4 tarkemmin kontrolloimaan sit\u00e4, ettei kriittisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kantoja alustoilla esiinny. Markkinaliberalismin suurimmaksi yleist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi katsotaan vapaa kilpailu. Ja juuri sit\u00e4 keskittyminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n 3. Voiko riippumattomasta internetist\u00e4 tulla luotettava tietol\u00e4hde?<\/strong><\/p>\n Kansalaisyhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi teht\u00e4v\u00e4 kaikki mahdollinen, ett\u00e4 kysymykseen voitaisiin vastata my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti. Tiedonhankintaan verkosta t\u00e4ytyy liitty\u00e4 ankaran l\u00e4hdekriittinen asenne, mink\u00e4 opettamista on esim. koulutuksessa painotettava. Riippumaton globaali verkko on suurin yksitt\u00e4inen asia, jolla on kaikki mahdollisuudet toimia todellisen demokratian takeena. Viimeisin todiste t\u00e4lle n\u00e4kemykselle on vaikkapa se, ett\u00e4 Egypti sulki tammikuun lopulla levottomuuksien alettua kaikki maan verkkoyhteydet ulkomaailmaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Satunnainen blogini vilkaisija on saattanut havaita, ettei syksyn 2010 aikana juuri uusia kirjoituksia ilmestynyt. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 ilmoittauduin syyskuussa Turun avoimen yliopiston mediatutkimuksen kurssille. Opiskelu on ollut eritt\u00e4in kiinnostavaa ja my\u00f6s aikaa vaativaa. Koska t\u00e4m\u00e4n blogini kirjoitukset my\u00f6s sivuavat … Lue loppuun