<\/p>\n
Mikael Jungner her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia ajatuksia. H\u00e4nen keskeinen argumentointinsa liikkuu akseleilla ”edistysmielisyys – konservatiivisuus”,\u00a0 ”onnellistuttaminen – ankeuttaminen” ja ”management by perkele <\/strong>kontra moderni johtaminen”<\/strong>. N\u00e4iss\u00e4 teemoissa keskustelu k\u00e4vi TV2:n Pressiklubissa 21.5. Tuossa ns. mediaohjelmassa h\u00e4nen teeseihins\u00e4 j\u00e4i kaipaamaan substanssia, mit\u00e4 kirjoitus Demarissa 25.5 onneksi tarjoaa.<\/p>\n <\/p>\n Ajatukset siit\u00e4, ett\u00e4 edistysmielisyyden ja\u00a0 konservatiivisuuden rajat kulkevat jokaisen organisaation sis\u00e4ll\u00e4 ja ett\u00e4 johtajuus kaipaa uusia tuulia ovat tietysti ihan oikeita. Samoin havainto, jonka mukaan aikamme ihmist\u00e4 kiinnostaa eniten henkil\u00f6kohtainen onnellisuus. Siis ei varallisuus, valta eik\u00e4 maine. T\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n voi nuorten keskuudessa aistia selv\u00e4sti. Heti per\u00e4\u00e4n on tietysti todettava, ett\u00e4 vain onnellisuudesta kiinnostuminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n aineelliset osaset ovat jollakin minimitasolla, mik\u00e4 taso on jokaiselle yksil\u00f6llinen. Jungnerin aatemaailmaa ei kannata SDP:n sis\u00e4ll\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikeisto\/vasemmisto akselilla, vaikka sit\u00e4kin on yritetty. T\u00e4m\u00e4nkaltainen m\u00e4\u00e4rittely on liian ahdas.<\/p>\n <\/p>\n Kysymys on l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, tarjoaako puoluesihteeriehdokas sopivia ominaisuuksia tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n samaan aikaan sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enliikkeen pitk\u00e4n linjan j\u00e4rjest\u00f6jyr\u00e4t ett\u00e4 poliittista identiteetti\u00e4\u00e4n viel\u00e4 hakevat, palkkaty\u00f6ll\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4v\u00e4t nuoret suomalaiset. J\u00e4lkimm\u00e4inen palikka n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kohdallaan, mutta ent\u00e4p\u00e4 se ensimm\u00e4inen? Alussa mainitsemassani Pressiklubissa n\u00e4htiin hieman sit\u00e4, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4 jos Jungnerista tulisi SDP: n puoluesihteeri:<\/p>\n Aatteellista substanssia ja korporatiivista asennetta janoava media raatelisi h\u00e4nen kaltaisensa romanttisuuteen taipuvaisen poliittisen vision\u00e4\u00e4rin kappaleiksi ja r\u00f6yht\u00e4isisi p\u00e4\u00e4lle.<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kun meill\u00e4 ns. riippumaton media haluaa pudottaa henkil\u00f6n, se aloittaa motiivien kyseenalaistamisella, jatkaa korostamalla ep\u00e4olennaisuuksia, p\u00e4ivittelee ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tahallaan v\u00e4\u00e4rin ja viimeisen\u00e4 niittin\u00e4 julkaisee kohteesta koomisia kuvia. Menetelm\u00e4\u00e4 on harjoiteltu mm. Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Jutta Urpilaisen kohdalla. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan alan sis\u00e4ll\u00e4 sananvapaudeksi…<\/p>\n <\/p>\n Mik\u00e4li demarit eiv\u00e4t Mikael Jungneria puoluesihteerikseen valitse, tulisi h\u00e4nen ehdottomasti asettua ehdolle kansanedustajaksi. Eduskunnan paperinmakuinen keskustelukulttuuri kaipaisi h\u00e4nen kaltaistaan tuulettajaa kyseenalaistamaan t\u00e4ysistuntojen ”n\u00e4in on aina ennenkin tehty” -meininki\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mikael Jungner her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ristiriitaisia ajatuksia. H\u00e4nen keskeinen argumentointinsa liikkuu akseleilla ”edistysmielisyys – konservatiivisuus”,\u00a0 ”onnellistuttaminen – ankeuttaminen” ja ”management by perkele kontra moderni johtaminen”. N\u00e4iss\u00e4 teemoissa keskustelu k\u00e4vi TV2:n Pressiklubissa 21.5. Tuossa ns. mediaohjelmassa h\u00e4nen teeseihins\u00e4 j\u00e4i kaipaamaan substanssia, mit\u00e4 … Lue loppuun