<\/p>\n
Euroopan Unionin v\u00e4ltti t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti<\/strong> historiansa pahimman talouskriisin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 oli kova hinta. EKP joutui sy\u00f6m\u00e4\u00e4n toimintansa alkuajoista saakka pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 periaatteen olla sekaantumatta finassipolitiikkaan. Kun se nyt suostui ostamaan vaikeuksissa olevien yli varojensa el\u00e4neiden j\u00e4senmaiden kalliita velkapapereita, avautui t\u00e4h\u00e4n saakka tiukasti kiinni ollut kassaholvi. Setelirahoituksesta toiminnan erottaa vain se, ett\u00e4 EKP myy saman verran pois parempia lainojaan. Lis\u00e4\u00e4 rahaa ei siis markkinoille pit\u00e4isi tulla.<\/p>\n <\/p>\n USA:n keskuspankki FED<\/strong> on jo vuosia painanut sumeilematta lis\u00e4\u00e4 dollareita tiukassa paikassa ja niin on tehty my\u00f6s Aasian keskuspankeissa. Miksei siis EKP:kin? Mm. Ranska on jo pitk\u00e4\u00e4n vaatinut keskuspankilta suurempaa joustavuutta ja kansallisvaltioiden (lue: Ranskan) toiveiden parempaa huomioimista. EKP:n toiminta todistaa t\u00e4ydellisesti, kuinka syv\u00e4n kuilun partaalla\u00a0 koko Unionin talousj\u00e4rjestelm\u00e4 oli. Toimien seurauksena olevalla euron kurssin laskulla on my\u00f6s kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t hyv\u00e4t puolensa: Euromaiden vienti helpottuu!<\/p>\n <\/p>\n Opetukset?<\/strong> Yksi EKP:n t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen vaikuttaneita syit\u00e4 oli usko siihen, ett\u00e4 Euroopan poliitikot t\u00e4ll\u00e4 kertaa olisivat tosissaan vaatiessaan itselt\u00e4\u00e4n ja toisilta tiukempaa budjettikuria. Ett\u00e4 he ensi kertaa ryhtisiv\u00e4t noudattamaan itse laatimiaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 budjettien alij\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja maidensa velkaantumisasteista. Kun suuri h\u00e4t\u00e4tilanne juuri on v\u00e4ltetty, sen laukeamisen euforiassahan voidaan luvata maat ja taivaat. Miten n\u00e4m\u00e4 tunnelmat muistetaan taas syksyll\u00e4, kun eri puolella Eurooppaa ryhdyt\u00e4\u00e4n laatimaan budjetteja vuodelle 2011?<\/p>\n <\/p>\n Suurin oppositiopuolueemme SDP<\/strong> vaatii veronmaksajien lompakolle menemisen ehdoksi pankkien vastuuttamista ja euroopanlaajuisen varainsiirtoveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Voisin kuvitella, ett\u00e4 valtaosa veronmaksajista pit\u00e4\u00e4 ehtoa kohtuullisena. Eih\u00e4n Suomen poliitikot toki yksin voi asiasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. On kuitenkin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten tarkasti p\u00e4\u00e4hallituspuolueiden johtajat v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t ottamasta t\u00e4h\u00e4n asiaan mink\u00e4\u00e4nlaista kantaa. ”Olemme Suomen ja is\u00e4nmaan asialla”<\/strong> -lippuja liehutellaan \u00e4\u00e4ni v\u00e4risten taas kerran silloin, kun maailman taloutta huojuttaville keinottelijoille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vihre\u00e4\u00e4 valoa, jossa lukee: ”Painakaa te pojat kaasua! Jos rytisee niin kyll\u00e4 meid\u00e4n veronmaksajat maksaa!”<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kreikan luokatonta taloudenpitoa<\/strong> ja aikoja sitten arvostelleita suomalaispoliitikoita kuitenkin kuunneltaisiin EU:ssa aiempaa herkemm\u00e4ll\u00e4 korvalla, jos edustajamme ryhtyisiv\u00e4t esim. talousalueen sis\u00e4isen varainsiirtoveron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa vaatimaan. Veron tuotoista kertyisi EKP:lle\u00a0 vuosien mittaan merkitt\u00e4v\u00e4 turvarahasto meneill\u00e4\u00e4n olevien kriisien kaltaisten tilanteiden varalle.<\/p>\n <\/p>\n Kansainv\u00e4lisen varainsiirtoveron<\/strong> vaikutuksia \u00e4\u00e4nekk\u00e4immin ep\u00e4ilev\u00e4t ovat poikkeuksetta asianomistajia eli arvopaperikaupan k\u00e4vij\u00f6it\u00e4. Yleisin peruste on t\u00e4m\u00e4: Ellei veroa saada t\u00e4ysin globaaliksi, sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4. Ts. aina l\u00f6ytyisi jokin pieni yhden suvun omistama saarivaltio, joka ei sopimukseen suostuisi. T\u00e4ll\u00f6in kauppa siirtyisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisten valtioiden alueella olevia servereit\u00e4, ja veroton meno jatkuisi. Siis ei muuta kuin k\u00e4det pystyyn ja annetaan entisen menon siis jatkua? T\u00e4h\u00e4nk\u00f6 poliitikkojemme per\u00e4\u00e4nantamattomuus p\u00e4\u00e4ttyy?<\/p>\n <\/p>\n Asiaan voidaan vaikuttaa<\/strong> lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, jos vain poliittista tahotoa l\u00f6ytyy. Olisi mielet\u00f6n ajatus, ellei edes t\u00e4m\u00e4 kriisi Euroopassa tuota tahtoa olisi synnytt\u00e4nyt. Euroopan unioni voisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aina kun j\u00e4senvaltioihin rekister\u00f6ityjen p\u00f6rssiyhti\u00f6den osakkeita tai valtioiden velkaparereita myyd\u00e4\u00e4n, pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 kauppapaikka kauppasummasta promilleluokkaa olevan veron, joka tuoloutuu EKP:lle. P\u00f6rssiyhti\u00f6n taloutta vero ei rasittaisi lainkaan. Sensijaan se muodostaisi jonkinlaisen jarrun n\u00e4ille ”markkinoiden mustakaavuille”<\/strong>, jotka liikuttelevat nyt netin kautta verottomasti miljardien p\u00e4\u00e4omia vain ansaitakseen lis\u00e4\u00e4 rahaa heikossa jamassa olevien valtioiden tai yritysten ongelmilla. Monet n\u00e4ist\u00e4 suurimmista mustakaavuista l\u00f6ytyv\u00e4t pankkien, vakuutus- ja finanssiyhti\u00f6iden piirist\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Kun menet baariin<\/strong> ja ostat kupin kahvia 2 eurolla (!), tulet maksaneeksi valtiolle arvonlis\u00e4veroa noin 20 sentti\u00e4. Kun sitten k\u00e4yt arvopaperikauppaa p\u00f6rssiss\u00e4 summalla, jolla voisi ostaa koko Pauligin tehtaan ja pari Brasilian suurina kahviplantaasia p\u00e4\u00e4lle, et maksa kaupasta veroa sentti\u00e4k\u00e4\u00e4n! Oikeudenmukaistako?<\/p>\n <\/p>\n Yh\u00e4 useampi esitt\u00e4\u00e4<\/strong> perustellun kysymyksen: Kuka tai mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ”Markkina” oikein on? Onko se jotakin, mihin demokraattisen valtioiden keinot eiv\u00e4t yll\u00e4? P\u00f6rssikurssien perusteella ”Markkina” on kuin sardiiniparvi, joka rynt\u00e4\u00e4 milloin mihinkin suuntaa samaan aikaan n\u00e4enn\u00e4isesti ilman johtajaa. Toimii, kuten sanotaan, kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6n kana. Markkinoiden sardiiniparviliikehdint\u00e4 ei kuitenkaan ole sattumanvaraista. Kun n\u00e4iden ”markkinoiden mustakaapujen” lieve heilahtaa yht\u00e4\u00e4ll\u00e4, rynt\u00e4\u00e4 parvi p\u00e4invastaiseen suuntaan. Kun kansainv\u00e4lisen p\u00f6rssi- ja johdannaiskaupan p\u00e4ivitt\u00e4inen liikevaihto lasketaan sadoissa miljardeissa, voi juonikas kaavunheiluttaja tienata hyvin pienill\u00e4kin liikkeill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toimintahan on tietysti t\u00e4ysin laillista, ja jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4lj\u00e4\u00e4 tulkintaa kaupank\u00e4ynnin moraalista, my\u00f6s hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Mutta jos n\u00e4m\u00e4 mustakaavut <\/strong>aiheuttavat valtioille, yrityksille tai toimeksiantajilleen miljardiluokan tappioita, niin niiden maksattaminen veronmaksajilla on yksiselitteisesti moraalitonta.<\/p>\n <\/span><\/font><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Euroopan Unionin v\u00e4ltti t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti historiansa pahimman talouskriisin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 oli kova hinta. EKP joutui sy\u00f6m\u00e4\u00e4n toimintansa alkuajoista saakka pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 periaatteen olla sekaantumatta finassipolitiikkaan. Kun se nyt suostui ostamaan vaikeuksissa olevien yli varojensa el\u00e4neiden j\u00e4senmaiden kalliita velkapapereita, avautui t\u00e4h\u00e4n saakka tiukasti … Lue loppuun