Mäntsälän kuntakonsernin rakennejärjestelypäätös tehtiin edellisen valtuuston viimeisessä istunnossa 10.12.2012 äänin 23 – 17. Nykyinen valtuusto käsitteli asiaa ensimmäistä kertaa ja äänesti tuon päätöksen valmisteluun palauttamisesta viime maanantaina. Tulos 24 – 19 palauttamista vastaan. Ero oli kaventunut kuudesta äänestä viiteen. Kannattiko, kysyy moni? Kyllä tai ei, vastaajasta riippuen.
Onko kuntalaisten tai edes valtuutettujen tietämys Holding -hankkeeksi nimetystä järjestelystä ja sen seurauksista lisääntynyt? Vain erittäin niukasti, väitän. Puolustajat ovat maalailleet eteemme visioita synergiaeduista ja verosäästöistä. Edellisistä ei ole esitetty lukuja ennen maanantaita, jolloin kuulimme luvun 300.000 €. Luku on löysä arvio, mutta vaikka olisi tosikin, vain 3 promillea budjetin loppusummasta. Verosäästöajatus perustuu verosuunnitteluun.
Kokoomuksen valtuutettu Jari Sillanpää piti verosuunnittelua puolustavan puheenvuoron, jossa hän halusi tehdä selvä pesäeron veronkiertoon. Samaa yrittää parhaillaan valtakunnan politiikan huipulla saman puolueen tekojaan katuva sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty.
Olen itse näiden kahden vuoden aikana arvostellut hankkeen alkuvaiheessa puolivaloilla tehtyä valmistelua. Jo nyt voi sanoa, että hanketta kritisoineiden ansiosta yhtiöittämisen kunnallista demokratiaa rapauttaviin vaikutuksiin aiotaan puuttua. Sekä Kokoomuksen että Keskustan edustajat ovat ilmaisseet kantanaan, että esim. kuntayhtiöiden hallitusten jäsenten valinta tulee siirtää kunnan hallitukselta valtuustolle. Syksyn aikana on tarkoitus päivittää sekä kunnan hallintosääntö että konserniohje.
Keskustan Jyrki Kosonen ehdotti, että Mäntsälän Kuntayhtiö Oy:lle päätettäisiin valita hallintoneuvosto, johon tehtävään valittaisiin istuva valtuusto. Kuntademokratian kysymyksistä väitellyt tohtori Pauli Puttonen menee vielä pidemmälle vuonna 2002 ilmestyneessä väitöskirjassaan. Hän visio, että kunnallisen osakeyhtiön osakepääoma voitaisiin jyvittää vaalituloksen mukaan ja jakaa sen perusteella valtuustoryhmille yhtiökokousedustukset ja siellä käytettävä äänivalta. Vaikka yritystalouden liituraitaporukka ei näistä takuulla innostukaan, kannattaa ne juuri siksi selvittää.
Kunnallisen osakeyhtiön suurin ongelma on omien rahojen sijoittamisen kautta syntyvän riskin puuttuminen. Tehdään siis bisnestä toisten, eli kuntalaisten rahoilla. Tämän konseptin turmiollisuudesta ei esimerkkejä tarvitse kaukaa hakea.
Mäntsälä voisi kuntademokratian ja kunnallisen liiketoiminnan fuusioimisessa pyrkiä olemaan edelläkävijä. Se vaatii lakiasiantuntemusta ja ennakkoluulottomuutta. Ensinmainittua on hankittavissa, jälkimmäistä on oltava omasta takaa.