Tätä kyseltiin Ylen Viimeisessä sanassa 14.4.
Mukana oli lopettamisuhan partaalla olevia paikallislehtiä ahkerasti ostellut Keskisuomalainen -konsernin pomo Vesa-Pekka Kangaskorpi, Journalistiliiton pj Hanna Aho sekä Tampereen yliopiston tiedotusopin dosentti Heikki Hellman.
Keskustelun kuuma pihvi oli valtion mediatuki, mitä käänneltiin pihdeillä eri asentoon, ja mistä annettiin myös harhaanjohtavaa tietoa vertailussa muihin Pohjoismaihin. ”Meillä ei ole mediatukia, meillä on erittäin korkeat arvonlisäverot” väitti Hanna Aho, eikä edes toimittaja korjannut ilmeistä virhettä.
Suomen yleinen alv-kanta on 24%, mutta sanomalehdille se on laskettu 10%:iin. Ensinnäkään sitä ei voi pitää ”erittäin korkeana” ja toisekseen se on ilmiselvä mediatuki.
Sen merkitys alalle vuodessa on noin 118 miljoonaa euroa.
Aho vertaili suomalaista tukea ruotsalaiseen, jossa alv-tuen lisäksi jaetaan mm. suoraa mediatukea ja jakelutukea. Ahon mukaan ruotsalainen ajattelu tarkastelee mediatukea demokratiatukena, kun sitä Suomessa pidetään yritystukena.
Merkitysero on kiinnostava.
Mielestäni se selittyy maiden poliittisen konsensushistorian eroista. Ruotsissa kehittyi pitkäaikaisen Sdp-dominanssin aikana sekä taloutta että poliittista ilmapiiriä vakauttava konsensus mediaa omistavan talouseliitin ja demokraattisen päätöksenteon välillä.
Meillä sellaista ei ole päässyt kehittymään, mistä on seurannut ainakin kaksi asiaa:
Yksityistä mediaa tarkastellaan enemmän voitontavoittelun kuin demokratian näkökulmasta, ja sen agendavaltaa käytetään selkeämmin alan omia taloudellisia intressejä edustavien poliittisten toimijoiden tukemiseen.
Kun meillä nyt todennäköinen oikeistohallitus valmistautuu 4-vuotiskauteensa, tulee Medialiitto lobbaamaan sanomalehtien alv -kohtelun lieventämistä määrätietoisesti. Pyrkimyksenä on ns. 0-verokanta, mikä mahdollistaisi myynnin 0-verolla mutta sallisi kuitenkin hakea maksetut arvonlisäverot takaisin. Käytännössä kyseessä olisi nykyistä huomattavasti mittavampi alv -tuki.
Arvonlisäverottomuus ei alaa kiinnosta, koska se ei mahdollistaisi maksetun alv:n palautusta.
Journalistiliiton pj Hanna Aho on oikealla asialla korostaessaan paikallislehtien kohdalla demokratia-näkökulmaa. Kuntatasolla päätöksenteon tiedonsaantiongelma on todellinen, koska kuntien oman tiedottamisen taso vaihtelee todella isosti.
Jotta valtion mediatukea voitaisiin kasvattaa, olisi oltava takeet siitä että kaupallinen mediamme kokonaisuutena osoittaisi nykyistä vakaampaa halua toteuttaa perustuslain edellyttämää kansalaisten puolueettoman tiedon saantia. Päättyneen 4-vuotiskauden aikana tämä tavoite ei toteutunut ainakaan IP-lehtiemme politiikkaa käsittelevässä journalismissa.
Iltalehden pilapiirtäjä Ville Ranta kuvaa osuvasti mediamme sisäänpäinlämpiävyyttä.
