Päivä päivältä vaikuttaa yhä koomisemmalta edes yrittää kieltää sitä, etteikö Petteri Orpon (Kok) hallitus olisi lakkokiistassa tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolta.
Mutta onko pääministerin mykän uppiniskaisuuden ja neuvotteluhaluttomuuden takana vielä EK’n Jyri Häkämiestäkin tukevampi selkänoja?
Vilkaistaanpa hieman taaksepäin.
Pian kevätvaalien jälkeen syntyi vaikutelma, että jossakin oli hallituspohjasta jo päätetty. Vaalivoittajan tavanomaiset neuvottelukierrokset Sdp:n kanssa vaikuttivat haluttomalta pakkopullalta. Keskusta oli ilmoittanut oppositioon jäämisestään jo aiemmin.
Nopeasti selvisi, että hallitus rakentuisi Kokoomuksen, PS:n, RKP:n ja KD:n varaan.
Hallitusohjelma julkaistiin 15. kesäkuuta ja hallitus nimitettiin 20. kesäkuuta. Ohjelman työmarkkinaosiossa hallituksen tulevat toimet on muusta ohjelmasta poiketen ilmoitettu valmiiksi formuloituina.
Työnantajat eivät ole kyenneet peittelemään tyytyväisyyttään sen johdosta, että heidän tavoitteensa sekä ay-liikkeen aseman heikentäminen on näin selkeästi kirjoitettu hallitusohjelmaan – kirjoitusvirheineen, kuten Krista Kiuru (Sdp) totesi A-studiossa.
Katsaus Tukholman Strandvägen’ille
Ruotsiin veropakolaiseksi siirtynyt, metsäyhtiö UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Björn ”Nalle” Wahlroos osti 13.9.2021 yhtiölleen yhteensä 308.000 kpl UPM-Kymmenen osaketta hintaan 10,6 m€.
Vajaat vuotta myöhemmin 27.7.2022 metsäyhtiö UPM-Kymmene kertoi Wahlroosin hankkineen lisää yhteensä 600 000 yhtiön osaketta 29,33 euron keskihintaan.
Yhteensä Wahlroos sijoitti näissä kahdessa kaupassa yhtiöön 28,2 m€, hänen osakemääränsä yhtiössä kohosi yli miljoonaan.
Noin viikko eduskuntavaalien jälkeen 12.4.2023 BW ilmoitti eroavansa UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtajuudesta.
Ay-liikkeen kuolinkamppailu?
29.9.2023 Björn Wahlroos vieraili Ylen Politiikkaradiossa toimittaja Tapio Pajusen haastateltavana. Ohjelmassa – joko on otsikoitu BW-sitaatilla ”Suomalainen ay-liike käy kuolinkamppailua” – hän ei edes yritä peitellä inhoaan ay-liikettä kohtaan. Se on hänen mukaansa sekä epädemokraattinen että monopolistinen.
Poliittisesti Nallen ay-näkemykset sijoittuvat yhtä kauas äärioikealle, kuin mitä on totuttu kuulemaan Orpon hallituksen ministeri Rydmanilta (PS).
Petteri Orpon hallitusohjelman työmarkkinalait ovat Nallelle ”liian vähän ja liian myöhään”, huomattavasti radikaalimpia toimia olisi tarvittu.
UPM-Kymmenen vastaisku
Ay-liike aloitti vastalauseena hallituksen sanelemille työehtojen heikennyksille kahden viikon työtaistelun 11.3.2024.
Samana päivänä suuromistaja Wahlroosin komennossa oleva UPM-Kymmene ilmoitti lopettavansa palkanmaksun niissä tehtaissa, joissa ”työ estyy” vaikka ne eivät kuulu lakon piiriin. Ajoitus kielii siitä, että askelmerkit oli etukäteen laadittu.
Toimenpidettä on yleisesti pidetty voimassa olevan lain näkökulmasta vähintään kyseenalaisena, jopa laittomana.
Pääministeri Orpo itse sekä useat hänen ministereistään ovat useaan otteeseen värikkäinkin sanankääntein tuominneet ay-liikkeen laillisen lakon.
Työnantajien kyseenalaisesta vastatoimesta ei pääministeriltä ole kuultu edes lievän kriittiseltä lausuntoa.
Miksi ”puntti ei tutise”?
Media on laajasti otsikoinut työnantajien ilmoittamista lakon kustannuksista. Kokoluokka on vaihdellut sadoista miljoonista miljardeihin, ja kärsijän rooliin on työnantajien taholta soviteltu koko kansantaloutta ja palkansaajia. Rivien väleissä on annettu ymmärtää, että yrittäjäpuolella kustannuksiin on varauduttu.
Tämä viesti on myös saatettu hallituksen tietoon. ”Puntti ei tutise” -tokaisulla on mm. ministeri Purra luonnehtinut varmuutta siitä, että hallituksen toimilla on vankka selkänoja. Mikäli UPM-Kymmenen julistama palkanmaksun keskeyttäminen mahdollisissa oikeusprosesseissa aiheuttaisi tehtaille taloudellisia menetyksiä, voisi Björn Wahlroos tarvittaessa kuitata ne taskurahoistaan.
Onko johtajuus hukassa? Vai onko se vain piilossa?
Meneillään oleva voimainkoitos on ay-liikkeen eloonjäämiskamppailu, jossa vastakkain ovat työnantajien mandaatilla toimiva maan hallitus ja ay-liike.
Taustalla kummisetänä asioita järjestelee Suomen 1990 -luvun talouskriisin jälkihoidossa varakkuutensa pesämunan kerännyt sijoituspankkiiri, joka nykyisessä asemassaan näyttäisi kykenevän pyörittämään koko itsenäisen maan hallitusta ja samaan aikaan arvostelemaan perustuslain takaaman yhdistymisvapauden nojalla toimivaa ay-liikettä epädemokraattisuudesta.
Eduskunnan kyselytunti 14.3 keskittyi kysymykseen johtajuudesta.
Oppositio kyseli, kuka hallitusta johtaa vai johtaako kukaan?
Kysyttiin myös, onko Orpo kaikkien suomalaisten vai ainoastaan osan pääministeri?
Johtajuus on kuin valta: Sen määrä on vakio!
Juuri nyt suuri osa siitä näyttäisi olevan länsinaapurimme pääkaupungissa.
